170815

Kivat rusketusrajat mulla... Etin tätä vettä jo viimeks ku olin Nycissä mutten löytänyt ja nyt lyösin sitä täältä kaupasta. Oli pakko ostaa.

Käytiin yks aamu aamupalalla. Munakas oli hyvää, perunat ei. En kyllä joka aamu tollasta vois syödä, vähän liian raskas mulle aamuks.
Heippa!
Päivät vaan vierii mun silmien edestä, tuntuu etten oikeen ehdi mihinkään mukaan kun on jo ilta. Ekat päivät täällä on ollu suoraansanottuna vaikeita, en rupee kaunistelemaan yhtään sitä että olen itkenyt aika paljon parin viime päivän aikana. Olen tässä ekassa perheessä kaksi viikkoa ennen kuin muutan mun ekaan 'viralliseen' perheeseen ja olen aika yksinäinen täällä. Kaipaan omanikästä seuraa tosi paljon, toki olen nähnyt paljon ja tehnyt kaikkea muttei se kuitenkaan ole samanlaista kun liikun ihmisten kanssa joiden keski-ikä on lähemmäs 60. En yleensä pode koti-ikävää missään tilanteessa, mutta täällä ollessa se on kyllä ehtinyt iskemään jo useampaankin otteeseen. Rankin hetki ehdottomasti oli tänään aamulla kun ensimäisenä katsoin puhelinta ja huomasin saaneeni äitiltä viestin jossa kerrottiin, että meidän kissa on kuollut aamulla. Se oli kova isku ja jouduinkin keräilemään itteäni aamulla aika kauan. Kissa oli mulle rakas ja se perjaattessa eli mun kanssa koko ajan joten menetys oli kova paikka...
       Olen käynyt monessa supermarketissa ja joka kerta ihmettelen sitä kuinka SUPEREITA ne oikeasti on. Suomen ruokakaupat jää näiden markettien alla kyllä ihan mennen tullen... En haluis noissa kaupoissa hukata äitiä :-D Ruoka täällä Kanadassa on suht terveellistä, joka on mulle ainakin tosi suuri juttu. Toki täältäkin saa sitä roskaruokaa, mutta sitähän nyt saa joka paikasta. Mun perhe jossa tällä hetkellä olen, syö oikeasti hyvää ja itsetehtyä kotiruokaa. Melkeen kaikki kasvikset ja vihannekset on paikallisia, lihat ja kalat tulee tosi läheltä ja leivät on leivottu tämän kaupungin leipomossa. Ollaan pari kertaa käyty hakemassa suoraa maatilalta maissit ja persikat ruokapöytään. Niin hyvää.
   Vaikkei mulla ole tässä perheessä oman ikästä seuraa, enkä tunne vielä oikeen ketään, olen silti ehtinyt tehdä kaikkea. Mun tukihenkilön mies on vienyt mua rannalle treenaamaan ja on tosi kiva päästä tekemään ryhmäliikuntaa jonkun vetämänä! Olen käynyt pari kertaa jäätelöllä ja loppu viikosta pääsen elokuviin. Olen käynyt Niagaran putouksilla ja Cactus festareilla. Täällä on kuuma, melkeen 35 astetta mutta olen oikeastaan jo tottunut siihen. Olen ruskettunut. Paljon.
    Kaikista negatiivisita asioista huolimatta täällä on kivaa, odotan innolla että pääsen ekaan kunnon perheeseen ja pääsen tutustumaan kunnolla kaikkiin nuoriin. Uskon että tästä vuodesta tulee huippu! Palaillaan!
ps. Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä. Olen ihan kuoleman väsynyt vaikka kello on vasta yhdeksän...Nyt nukkumaan!
ps. Kuvat on otettu puhelimella, kamera on kanssa matkassa mukana ja olenkin sillä räpsinyt kuvia jonkun verran mutten jaksa siirtää niitä koneeseen ja muokata niitä :-D Rankkaa..