Rohkeus ja kyky ilmaista
itseään on kaksi luonteenpiirrettä jotka vaihto-oppilaan tulee omata. Pitää
pystyä ymmärtämään, että kaikki ei välttämättä tule juttelemaan sinulle vaikka
kuinka haluaisit. Oma-aloitteisuus kulkee rohkeuden kanssa käsikädessä. Joskus,
eikä tilanne ole mitenkään poikkeuksellinen, joudut itse sanomaan ensimmäiset
sanat. Täällä Kanadassa olen ainakin huomannut, kuinka kiinnostuneita ihmiset
on Eurooppalaisesta kulttuurista ja elämästä. Oikein mielellään ihmiset
juttelee minulle, paljon on kysymyksiä ja mielipiteitä jaettavaksi. Jos heittää
suomalaisen ujouden romukoppaan ja uskaltaa oikeasti tutustua ihmisiin huomaa
kuinka mukavia täällä ollaan.
Puhuin viime viikolla minun
Rotary clubille Suomesta ja mainitsin suomalaisten surkeasta kyvystä harrastaa
minkäänlaista small talk keskustelua. Aloinkin esitelmän jälkeen miettimään,
minkä takia me suomalaiset ei puhuta. Myönnän, välillä on ihan kiva olla hiljaa
ja keskittyä vain omiin ajatuksiin mutta oi miten junamatka Torontoon
olikin viisi kertaa mukavampi, kun jutteli koko matkan ihmisten kanssa.
Suomessa istutaan helposti viisi tuntia junassa sanomatta sanaakaan, ei edes
tervehditä.
Olen kuullut monta kertaa
kuinka ”ujo” ja ”hiljainen” olen täällä. Kuulin myös, että saatan antaa
erittäin törkeän kuvan itsestäni jos en tervehdi ihmisiä hississä. Ensinäkin,
oli hätkähdyttää kuulla, että minua kuvaillaan ujoksi ja hiljaiseksi, koska
jokainen joka minut vähääkään Suomessa tuntee, tietää minun olevan molempien
vastakohta. Olen kaukana ujosta ja hiljaisesta, saatan välillä puhua ohi suuni
ja lähestyn helposti ihmisiä, joten pisti miettimään.
Suomalaiset on maailman
ykkösiä monessa asiassa, meillä on huikea koulutusjärjestelmä ja
terveydenhuolto. Meillä on asiat paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta
sosiaalisuudessa ollaan kyllä maailman pohjasakkia. Yksi asia, jossa meidän
pitäisi ottaa mallia muista. Olisi hienoa nähdä kuinka ihmiset keskustelisivat
säästä bussissa, puhuttaisiin täysin joutavia
vieraan henkilön kanssa. Miettikää kuinka monta ihmissuhdetta ollaan
elämämme aikana menetetty sen takia, ettei viitsitä avata suutamme ja tervehtiä
vastaantulevaa.
Tiedän kuitenkin, että vaikka
tästä asiasta kuinka kirjoitettaisiin ja puhuttaisiin, faktat pysyy faktoina ja
suomalaiset hiljaisina. Haluan kuitenkin rohkaista kaikkia miettimään, miksi
sen naapurin rouvan kanssa ei voi hississä vaihtaa kuulumisia ja miksei
vastaantulevalle voi hymyillä. Onko keskustelun pelko lannistanut meidät täysin
ja tehnyt meistä todellakin sen juron ja hiljaisen kansan? Itse kieltäydyn
täysin kuulumasta tähän kategoriaan, en halua enää milloinkaan kenenkään
kuvailevan minua sanoilla ujo ja hiljainen. Rohkaisen kaikkia ottamaan mallia
muista kulttuureista, halaa kaveria seuraavaksi kuin näette. Kysy naapurin
rouvalta kuulumiset rapussa, hymyile vastaantulevalle ja tervehdi bussikuskia.
Kehu vieressäsi istuvan henkilön takkia, kerro kuinka hänen hymynsä on kaunis
taikka kuinka kivasti hänen hiukset ovat tänään. Uskon ettet tule katumaan
päivääkään, ihmisten reaktiot on sen arvoisia. Jokainen arvostaa spontaaneja
kommentteja, varsinkin suomalainen sillä se yllättää täysin. Lopuksi haluan
vielä mainita, ettei hississä puhuminen olekaan se maailman kamalin asia.
Iloisin terveisin Saara,
palaillaan taas ensi postauksen parissa!
Being brave and being able to express yourself is two important things
you have to have while being in exchange. You need to understand that people
might not come to talk to you first even though you might want that. Being
spontaneous is almost as important as being brave. Sometimes and I would say
more than sometimes, you have to be the one who starts the conversation. I have
noticed that here in Canada people are really interested in life in Europe.
When I start the conversation, lot of people are really happy to talk and
usually they have lot of questions too. If I throw my Finnish shyness away and
really start getting to know to people, I realise how nice people actually are
here.
I had a presentation last week at my Rotary meeting and I talked about
Finland. I also told them how bad Finnish people are with small talk. After my
presentation, I started really thinking why doesn’t Finnish people talk. I
agree that it is nice to be quiet sometimes and just concentrate to your own
thoughts but also, going to Toronto with train and actually talking to people
the whole ride, was so much nicer than sitting in silence for one hour. In
Finland we can easily sit five hours in a train and not even say hi to the
person who is sitting next to us.
Also, I have heard couple of times that I am really ‘shy’ and
‘quiet’. I was also told that people might think that I am being
rude if I don’t talk in the elevator. First of all, I was really shocked about
people telling that I am shy and quiet. If you know me at all in Finland, you
know that that's not the person I am. I am really loud, I talk to
people easily and sometimes I can even say things I really shouldn’t. It made
me really think what kind a picture I give from myself here.
Finnish people are the best in lot of things, we have an amazing school
system and health care. Things are better in Finland than in many other
countries but when it comes to being social, we suck. There is something we
should really learn from other cultures. It would be awesome to see people talking
to each other in the bus even though they wouldn’t know each other. Just think
how many friendships you might have lost because of not talking to strangers.
I know for fact that it doesn’t make any difference even though lot of
people are talking and writing about this. Finnish people will stay quiet. I just
want to encourage everyone to think why is it such a big deal to talk with
strangers or even just a give them a smile. Have we really become so terrified
of talking that we can’t even say hi? I refuse to belong in that category, I
don’t want to people to think that I am shy or rude. Hug your friends, ask your
neighbour how they are doing, smile and say hi to your bus driver. Seeing the
smile and surprise on peoples faces is worth it and I promise it will make you
feel better too. And for every Finnish person, I can say that talking in the elevator is not
the scariest thing ever. Try it sometimes.
Best regards, Saara.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti